Nyt sitten kuuntelen radiota muiden maksamalla tv-lupamaksulla, ja äsken siellä oli äänessä ainakin Nyman ja Stiller.

Onko hesarissa ollut todellakin pääkirjoitus, jonka mukaan pakkoruotsin vastustaminen on asennevamma ja että itse asiassa tähän vammaan kuuluu kaikenlainen suomenruotsalaisuuden ja siihen vähänkin liittyvän vihaaminen. Väitettiin kai vielä niin, että kyseinen vamma periytyy sosiaalisesti. Sitten siihen juttuun oli vielä  kerätty kaikki epäloogiset väitteet, joita nurkista löytyy. Väitteet liittyivät esim. siihen, missä järjestyksessä kieliä kannattaa opetella. Helppo ruotsi nuorena ja  venäjä vanhana.

Jos hesari käy täällä, hän voisi vähän tarkentaa tuon vamman luonnetta niinkuin  tieteellisesti.  Nimittäin mielestäni luin tuon hesarin jutskan eräästä blogista enkä löytänyt argumentteja enkä analyysia. Olisinkin ihmetellyt, jos niitä olisi ollut;-) Olisi erityisen mielenkiintoista kuulla hesarin näkemys vammasta ja vammaisuudesta yleisemminkin, yhteiskunnassa ja muuten. 

Hesarihan vaatii tuon pääkirjoituksen verkkolukemisesta rahaa, ja minähän en maksa joten en voinut lukea pääkirjoitusta suoraan hesarista. Sen sijaan luin sen kommentteja, ja ne jotka luin olisivat kelvanneet minkä tahansa laatulehden pääkirjoituksiksi ja niiden kirjoittajat olisivat ansainneet pääkirjoitustoimittajan palkan.

Kulttuurisyistä, kuten sanonta kuuluu, voisi olla aiheellista lisätä kaikille koulutuksen asteille pakolliset saunomis- ja kahvinjuontikurssit, jotta suomalaiset ymmärtäisivät, miten kivaa on käydä saunassa ja juoda kahvia.  Eiväthän ne  idio  sitä muuten ymmärrä.

"Tuhannessa järvessä ja yhdessä ankkalammikossa" suhteellisen asiallisen alun jälkeen Annika ja Ida laskeutuvat sille perinteiselle keskustelutasolle, että ruvetaan puhumaan huuhaapsykologiseen mutu-tyyliin "vastapuolen" luulotelluista asenteista, kun pitäisi puhua kieliasiasta. Joillakin on näköjään erioikeus jopa huonoon keskusteluun. Toinen mielenkiintoinen piirre on, että Idan puheesta paljastuu hänen käsityksensä että pakkoruotsi on moniarvoisuutta. Tuohan on huippuunsa viritettyä vääntelyä. Ja lisäksi Ida ei omien sanojensa mukaan  edes itse katso tarpeelliseksi opetella kunnollista suomea Suomessa. Mitä on siis se paljon mainostettu kaksikielisyyden rikkaus?

Näinkö, ettei saa puhua suomea, ruotsalaiset pyrkivät luomaan edellytyksiä pohjoismaiselle yhteistyölle? Voi kananmuna sentään.

- Jag är en vinländsk vinodlare. Kan ni koppla till...?

- Javisst, ett ögonblick.

Kun katsoo ylioppilastutkintosivujen tilastoja, huomaa että kieltenopiskelun rakenne on vakavasti sairas. Tervettä siinä on ainoastaan se, että englannin osuus on suuri, mutta se, että venäjän, saksan, ranskan ja espanjan ylioppilaskokeisiin osallistuu vain muutama sata kuhunkin kieleen, on kehityksen jarru. Ja jos aikoo noita kieliä kunnolla osata, eiköhän se opiskelu pidä aloittaa nuorena määrätietoisesti. Siinä ruotsin kielen portti-teoria muuttuu muuriteoriaksi.

 Nyt joku kiltin opiskelijan persoonallisuudella varustettu ajattelee, että helppohan niitä kieliä on opetella sitten myöhemmin tai vaikka sen englannin ja ruotsin rinnalla. Ei ole yleensä. Ja vaikka olisikin, niin se ei kumoa sitä että pitää panna asiat tärkeysjärjestykseen ja tehdä valintoja. Aina pitää priorisoida; siitä ei päästä mihinkään.

Se, että pakkoruotsi on hallinnut kieltenopiskelua vuosikymmeniä, ei ole hyvä peruste sille että se hallitsisi sitä edelleenkin, vaikka tuollainen "päättely" onkin kai hyvin syvällä (syvältä) ja yleistä. Tässäkin asiassa käy niin, että kun ollaan ikään kuin varovaisia kielivalinnoissa, otetaankin itse asiassa suuri riski yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta.

Jos se, mitä Suomi24:ssä kerrotaan Päivi Lipposen  kirjoittaneen Hesarin yleisönosastossa kaksikielisyyden edistämisestä koulumaailmassa, on totta, niin voi voi. En pitänyt lukemastani yhtään.

Tässäpä linkki Hesariin, että voitte lukea.

Pakkoruotsikeskustelussa "tapaa" ihmisiä, joiden "painavinta" antia on pakkoruotsin olemassaolon "järkevyyttä" ymmärtämättömien leimaaminen. Näiden leimasinhöpsöjen piristämiseksi kerron seuraavaa:

Olen tehnyt erästä "juttua", johon olen lukenut paljon kaikenlaista mistä vain saataavaa kirjallisuutta, artikkeleita ja nettiaineistoa. Ja oikein äärimmäisen halukkaasti olisin lukenut paljon enemmän ruotsinkielistä (tarkoitan oikeata) materiaalia, mutta kun ei paljon löydy kohtuullisin keinoin. Mutta vaikka pakostakin luen paljon enemmän englanninkielistä kuin r-kielistä matskua, huomasin nytkin ruotsin kielen lukemisen olevan helppoa. Siis vaikka "vihaan" pakkoruotsia. Ymmärsit ehkä pointin. Eli ei ole kyse asenneviasta, vaikka sen itse sanonkin. Mutta niin se vaan on, ettei sillä ruotsilla juuri mitään tehdä, noin yleisesti. Ja puolestaan henkilökohtaisilla ilotarinoilla ruotsin pelastuksellisuudesta on vain henkilökohtaisten tarinoiden status, eiKÖ. Mutta enkkua pitäisi osata aina vain paremmin. Ne pirut kun käyttävät niin ylirikasta sanastoakin. Ovat ilkeitä. Eihän tullut selväksi, eihän.

Suomi24:n kielipalstalla Heikki Tala kertoo Rkp:n tiedotussihteeriltä saamistaan viesteistä:

Rkp:n tiedotussihteeri Rabbe Sandelin on lähettänyt viestin Heikki Talalle,  ja myöhemmin tämä Rkp:n tiedotussihteeri Rabbe Sandelin on lähettänyt  sitten  toisen viestin Heikki Talalle. 

Sellaista. Sådant.

Jotkut sanovat, että ruotsin opiskeleminen on portti muuhun kieltenopiskeluun. Tuskin porttiväite on tosi edes teoriassa ja käytännössä ´portti´-kielikuva on pelkästään  hyvin syvältä. Enkä olekaan tavannut ´portti´-vertausta missään muussa yhteydessä kuin ruotsikeskustelussa. Pakkoruotsi, yleisellä tasolla, päinvastoin on muuri, tuo aina niin  ajankohtainen rakennelma. Onko  pakko tehdä historiaa hinnalla millä hyvänsä:D

Nyt joku ´kriittinen´ saivartelija kiirehtii (toivottavasti ei) väittämään, ettei kenenkään ole pakko opiskella ruotsia.

Mitä kuuluu? Vad hör du just nu?

Seuraavassa on lainaus Svenska nu -sivulta

Johanna Levola-Lyytinen, ruotsinopettaja ja Svenska nu:n vetäjä: "Nuorten on

Siinä Svenskanun valtuuskunta.

Paavo Lipponen on siis valtuuskunnan puheenjohtaja, joten muistutetaanpa vielä tuosta mitalistakin.

Lue Pakkoruotsi.net ja allekirjoita myös Kielivalinnan puolesta. Tee se nyt heti.